Saamelaisuus näkyy elämässäni monin tavoin, joista saamen kieli on varmasti selkein. Juhlissa, etenkin pohjoisessa, pukeudun usein saamenpukuun eli gáktiin. Saamelainen musiikkikulttuuri on laajaa, ja kuuntelen paljon saamenkielistä musiikkia. Porohommat ovat tärkeä juttu aina kun niihin vaan pääsee mukaan. Lapin ulkopuolella on tietenkin vähemmän luontaista saamelaisuuden kohtaamista, jolloin täytyy itse olla aktiivisempi.

Henkilökohtaisesti olen kokenut erittäin vähän ennakkoluuloja saamelaisuuteen liittyen. Enemmänkin törmää stereotypioihin, jotka ovat pinttyneitä ihmisten mieliin.

Saamelaisilla on perustuslaillinen asema alkuperäiskansana, ja sen suhteen tapahtui paljon hyvää kehitystä 1960- ja 1970-luvuilla. Kielen ja kulttuurin saralla on tapahtunut edistystä kuluneiden vuosikymmenten aikana. Suoranaista rasismia ei oikeastaan enää näe, mutta kyllä vihapuhetta ja vähättelyä on jonkin verran. Varsinkin vähättely on normalisoitunut Suomessa, etenkin Lapissa.

Monien on vaikea nähdä, että saamelaiset ovat oma kansa ja alkuperäisväestö. Saamelaisilla on perustuslaillinen oikeus kehittää kieltään ja kulttuuriaan. Ongelma on siinä, ettei se toteudu juuri muualla kuin saamelaisalueilla. Suurin osa saamelaisista syntyy nykyisin kaupungeissa.

Myös maanomistukseen ja luonnonvarojen käyttöön liittyy ongelmia. Tasapuolinen keskusteluasema on harvinainen, ja monesti saamelaiset nähdään riidanhaluisina ja hankalina tyyppeinä. Saamelaisasioista keskusteltaessa saamelaiset kuvataan aina puolueellisina, vaikka suomalaiset ovat yhtä lailla osapuoli.

Esimerkiksi ILO 169 -sopimuksen ratifiointiin liittyy monilla ajatus siitä, että sen myötä saamelaiset veisivät kaikki maat ja kalavedet. Pelätään, että saamelaisten asemaa ja roolia vahvistamalla saamelaiset estäisivät jatkossa kaiken. Minusta olisi kuitenkin loogista, että mitä enemmän yhteistyötä tehtäisiin ja mitä enemmän eri osapuolia otettaisiin päätöksentekoon mukaan, sitä herkemmin yhteisymmärrykseen päästäisiin. Esimerkiksi Norjassa saamelaiset on otettu mukaan maankäyttöä koskeviin päätöksiin, ja sen myötä konfliktit ovat vähentyneet.

En usko, että ihmiset haluavat lähtökohtaisesti syrjiä ja väheksyä saamelaisia. Suurin syy on epätietoisuus. Intiaanien kulttuuriperintö Yhdysvalloissa on ihmisillä paremmin hallussa kuin saamelaiskulttuuri. Toisaalta se on hyvä, sillä epätietoisuutta on helpompi muuttaa kuin vihamielistä asennetta.