Minä kuulun Hazara-kansaan. Hazarat tahtoisivat elää rauhassa, mutta se on mahdotonta, koska Taliban vainoaa hazaroita. Kahdeksanvuotiaana näin, kun vanhempani tapettiin. Pääsin pakoon enoni luo. Hän piilotteli minua seitsemän vuotta, vaikka se oli hänelle vaarallista. Muutimme muutaman kuukauden välein, ettei minua löydettäisi. Pelkäsin silti joka päivä, että kuolen. Tilanne kävi yhä vaarallisemmaksi, mutta lopulta pääsin enoni avulla pakenemaan.

Matka Afganistanista Suomeen kesti melkein kaksi vuotta. Osan matkasta tulin salakuljettajan kyydissä ja osan kävelin. Suomesta sain turvapaikan noin kuuden kuukauden odotuksen jälkeen. Kesti jonkin aikaa ennen kuin uskoin, että olin vihdoinkin turvassa.

Päätös turvapaikasta riippuu kotimaan turvallisuustilanteesta, mutta voi olla vaikeaa todistaa, että kotimaassa on liian vaarallista. Minulla ei ole kuin oma tarinani. Joskus päätökset ovat epäreiluja. Olen nähnyt, kuinka moni ahkera ihminen on saanut kielteisen päätöksen.  

Suomessa kaikki pitäisi todistaa virallisilla papereilla: koulutodistuksilla, syntymätodistuksella tai henkilöllisyyspapereilla. Suomessa ei aina ymmärretä, millaisista olosuhteista tulen. Koulussa opinto-ohjaaja sanoi, etten voi opiskella muita aineita kuin suomea, jos minulla ei ole näyttää koulutodistusta. Minun maassani on erilainen järjestelmä: esimerkiksi työpaikoilta ei saa todistuksia, eikä aina koulustakaan. Minä pakenin henkeni edestä ja yritin pelastaa itseni. Ei siinä tilanteessa mieti todistuksia. Miksi en voisi näyttää osaamistani, vaikka kokeella?

Toivoisin, että minun sanaani luotettaisiin. Tiedän, että on mahdotonta ymmärtää millaista pakeneminen on, jos sitä ei ole itse kokenut. Jos ihmiset kerran näkisivät omin silmin, millaista kotimaassani on tai mitä pakomatkalla voi tapahtua, he ehkä ymmärtäisivät paremmin tilannettani.

Kaikki se, mitä olen kokenut, on vaikuttanut mieleeni. Mennyttä on vaikeaa unohtaa, mutta enää en pelkää, koska olen turvallisessa paikassa. Haluan jatkaa elämää ja tehdä hyviä asioita Suomessa, kuten opiskella ammatin ja tehdä töitä. Unelmani on edustaa Suomea taekwondon maailmanmestaruuskilpailuissa. Uskon onnistuvani, jos se on minusta itsestäni kiinni.