Kun ymmärsin olevani sukupuoleton, oloni keventyi. Enää ei tuntunut siltä, että valehtelisin itselleni tai muille siitä kuka olen. Liikun nyt maailmassa aivan eri tavalla kuin ennen: koen olevani vapaa tietyistä ulkoiseen olemukseen kohdistuvista oletuksista ja vaatimuksista.  Uskon että jos minulla olisi ollut sama tuntemus jo nuoruudessani, olisi henkinen hyvinvointini ollut parempi.

Olen kohdannut eriarvoisuutta esimerkiksi silloin, kun entinen kumppanini joutui leikkaukseen. Sairaalassa minun oletettiin olevan nainen, joten meidät oletettiin lesbopariksi. Lesbopari ei sopinut pikkukylän konservatiiviseen sairaalamaailmaan eikä minua ei päästetty heräämöön. Jouduin odottamaan ulkopuolella samalla kun muiden erisukupuoliset kumppanit saivat mennä rakkaittensa luokse. Se tuntui pahalta.

Erilaisuuteni näkyy esimerkiksi lomakkeissa, ihmisten puheissa ja katseissa. Ihmiset jaottelevat toisensa usein joko nais- tai mieskategoriaan. Sukupuolen binäärinen käsitys on niin vahva normi. On ollut todella kivaa huomata joissakin lomakkeissa "muu"-vaihtoehto sukupuolta kysyttäessä.

En ajattele, etteikö sukupuolia olisi olemassa. Kyseessä on kuitenkin ihmisen luoma käsitys ja sosiaalinen määritelmä. Joillekin sukupuoli on todella tärkeä asia, voimavara ja oma identiteetti, jonka kautta ymmärtää itseään paremmin. Joillekin, kuten itselleni, se on kuitenkin taakka. Minulta puuttuu kokemus sukupuolesta, joten mikään siihen viittaavista lokeroista ei sovi minulle.

Ihmisten kiinnostus persoonaani kohtaan kertoo mielestäni siitä, että ihmiset ovat halukkaita vastaanottamaan tietoa sukupuolen moninaisuudesta. Itse olen antanut kasvot sukupuolettomuudelle kertomalla asiasta mediassa. Uskon, että kun tieto lisääntyy, ymmärrys toisiamme kohtaan paranee.

Toivon, että tulevaisuudessa suomalaisuus nähdään moninaisempana kuin nyt. Toivoisin, että ymmärrettäisiin, että suomalaisuuskin on identiteetti, joka ei muodostu ainoastaan alkuperän, ulkonäön tai kielitaidon mukaan. Kaikki ulkopuolella tehtävät oletukset vaikuttavat siihen, miten ihminen kohtaa toisen.

Olen joutunut miettimään paljon sitä, miten haluaisin, että minut kohdataan. Sitä kautta yritän kohdata myös muita ihmisiä. Tiedostan omat oletukseni muista ihmisistä ja pyrin riisumaan ne pois. ”Älä oleta mitään” on ohjenuora, jota yritän noudattaa elämässä. Se, ettei oleta toisesta mitään, antaa moninaisuuden tulla näkyväksi.