Olen monta kertaa istunut lääkärin vastaanotolla, osoittanut milloin mitäkin ruumiinosaani ja sanonut vain ”ai”. Suomi on minulle vaikea kieli, eikä hoitoa ole aina saatavilla muilla kielillä. Se tuntuu hankalalta ja epäoikeudenmukaiselta. Kaikilla pitäisi olla täällä oikeus saada apua omalla äidinkielellään, myös ruotsiksi.

Olen ehdottomasti kasvanut kuplassa. Me suomenruotsalaiset olemme vähemmistö, ja yhteisömme on pieni. Kaikki tuntevat kaikki, ja meillä on omat perinteemme. Itse rakastan rapujuhlia. Silti identifioin itseni suomalaiseksi. Pidän myös suomensuomalaisten perinteitä tärkeinä ja vaalin niitä. Olen ihan yhtä suomalainen kuin suomeakin puhuvat ihmiset.

Tulen jotenkuten ymmärretyksi arjessa suomen kieltä käyttäessäni. Kauppaan tai kahvilaan mennessäni yritän yleensä asioida suomeksi. Usein osaan enemmän suomea kuin myyjä ruotsia, enkä halua tehdä tilanteista kiusallisia.

Tajuan myös sen, etten pärjää Suomessa ilman suomen kieltä. Satuin vain syntymään Tammisaareen, jossa on äärimmäisen hankalaa oppia suomea. Minulla kävi sen kanssa sama juttu kuin minkä tahansa muunkin kielen kanssa usein käy: jos kieltä ei kuule arjessa, sitä on vaikeaa oppia aidosti.

Koulussakin suomi oli minulle yksi vaikeimmista aineista. Opiskelu painottui kielioppiin eikä tosielämässä puhuttuun kieleen. Silti mielestäni kaikki kielitaito on tärkeää, joten en puhuisi ”pakkosuomesta”. Lapsena en vain tajunnut, miten tärkeää suomen opiskelu olisi silloin ollut.

Nyt olen siirtymässä työelämään, ja suoraan sanottuna se pelottaa, palkkaavatko työnantajat suomea osaamatonta. Saatan muuttaa töihin ulkomaille.

Olen myös surullinen siitä, että olen koko elämäni ajan pelännyt puhua suomea. Suomenkielisistä ystävistäni kaikki puhuvat sujuvaa ruotsia, ja on korkea kynnys jutella edes heidän kanssaan suomeksi.

Toivoisin ihmisten ymmärtävän, miltä tuntuu tuntea olonsa ulkopuoliseksi äidinkieltään puhuessaan omassa kotimaassaan. Myös suomenruotsalaisten tulisi toki olla avarakatseisempia monessa asiassa. Olen monta kertaa kuullut, miten inhottavasti ruotsinkieliset suomalaiset ovat suhtautuneet ruotsia osaamattomaan. Lopulta kyse on kuitenkin vain eri tavoin puhutusta kielestä.

Ymmärrän, ettei jonkun Rovaniemellä asuvan tarvitse välttämättä osata ruotsia. Minua pelottaa se, että joidenkin poliitikkojenkin mielestä kaikki ruotsinkieliset voisivat muuttaa Ruotsiin. Ei Ruotsi tunnu minusta kodilta. Suomi tuntuu, ainakin yleensä.